ELINVOIMASEMINAARI HERÄTTELI REALISTISEEN HUOMISEEN
Hanko 150 Elinvoimaseminaari kokosi Hangon kaupungintalolle yli 70 päättäjää, vaikuttajaa ja yrittäjää niin Hangosta, lähikunnista kuin kauempaakin. Seminaarin järjestivät Hangon Yrittäjät, Länsi-Uudenmaan Kauppakamari ja Hangon kaupunki.
Seminaarissa kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja ja paneelikeskustelu, jotka haastoivat miettimään, millaisessa kaupungissa haluamme tulevaisuudessa asua ja elää. Hanko on uniikki merenrantakaupunki, jolla on vetovoimaa, mutta muun muassa väestönrakenne ja sijainti ovat haasteita, jotka on pakko ottaa tosissaan. Hangon kaupunginjohtaja Petra Ståhl painotti, että Hangon elinvoiman kannalta on olennaista löytää ne keinot, joilla heikkoudet käännetään vahvuuksiksi ja pysyä yhdessä sovitussa suunnassa. Kaupunki aloittaa pian strategiatyön ja siinä joudutaan tekemään rankkaakin poisvalintaa.
Länsi-Uudenmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Knaapinen kysyi, haluaako Hanko olla mukana tukemassa positiivista muutosta? Etenkin vihreä siirtymä ja digitalisaatio ovat Knaapisen mukaan Hangon mahdollisuusalueita. Erittäin kattava asuntojen kuituverkko mahdollistaa jo nyt etätyöt ja mahdolliset datakeskukset ovat toteutuessaan miljardiluokan investointeja. Hangolla on myös ylivoimainen logistinen kilpailuetu: sijainti keskellä Itämerta.
Hangossa kävi viime vuonna yli 650.000 matkailijaa, mutta haasteenamme on saada heitä tasaisemmin ympäri vuoden. Hangon vt. matkailupäällikkö Jon Lindström ja Customer Development Advisor Kaisu Mäkelä Visit Finlandista kertoivat sekä kansainvälisistä matkailutrendeistä että Hangon potentiaalista etenkin kansainvälisillä matkailumarkkinoilla. Suurimmat vapaa-ajan matkailijavirrat tulevat rannikolle ja saaristoon Ruotsista, Virosta, Saksasta ja UK:sta. Potentiaalisia markkinoita ovat myös USA, Ranska ja Espanja. He hakevat matkoiltaan etenkin luonto- ja hyvinvointikokemuksia. Myös turvallisuus ja aitojen kokemusten etsiminen ovat sellaisia trendejä, joissa Hankokin on vahvoilla.
Yritykset kunnan vetovoimatekijänä
Kaupunkien ja kuntien vetovoima perustuu kasvuun ja kasvu ruokkii kasvua. Mutta miten saada yritykset kasvamaan ja uudet yritykset investoimaan Hankoon? Kuntien ja kaupunkien neuvonantopalveluiden johtaja Anssi Koski KPMG:lta muistutti, että on kaupungin tehtävä mahdollistaa tämä mm. kaava- ja maapolitiikan kautta. Liiketoimintaympäristön täytyy olla sellainen, että se tukee kasvua ja investointeja mm. sujuvilla lupaprosesseilla ja yritystoimintaa tukevilla palveluilla.
Varatoimitusjohtaja Sami Miettinen FCG:lta esitteli seminaariväelle tuoreita EVP-indeksejä (elinvoima, veto- ja pitovoima). Hangon elinvoima on vahva – täällä on korkea työpaikkaomavaraisuus ja verotulot per asukas ovat samankokoisten verrokkikuntien kärkeä. Sen sijaan Hangon veto- ja pitovoima ovat heikkoja. MDI:n laatiman väestöennusteen mukaan Hangon väkiluku tulee laskemaan 18 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Myös koulutustaso ja yritystiheys ovat matalia. Miettisen neuvo elinvoiman rakentamisessa on unohtaa katteeton optimismi ja miettiä paikalliset uniikit vahvuudet, jonka varaan rakennetaan realistinen strategia.
Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikelan mielestä strategian yksi tärkeä tehtävä on huolehtia valovoimasta. Raumalla se tarkoittaa rohkeutta, avoimuutta ja yhteistyötä yrittäjien kanssa. Odotukset täytyy ylittää säännöllisesti, jotta tarinat lähtevät liikkeelle. Koko virkakoneiston ja poliittisten päättäjien asenteen on oltava kunnossa ja kaikkien on tehtävä kaikkensa, jotta kaupunkiin saadaan lisää työpaikkoja. Raumalla panostetaan myös yrittäjien kohtaamisiin ja kullekin elinkeinoelämän segmentille on nimetty vastuuhenkilö, joka kontaktoi kaikki yrittäjät vuosittain.
Mitä Hanko olisi ilman yrityksiä? kysyi myös kansanedustaja Henrik Wickström. Kuntien taloudella menee valtakunnallisesti nyt heikosti ja siksi yrittäjyys ja elinvoima tulisi laittaa keskiöön. Uudet työpaikat eivät synny julkiselle sektorille, vaan ne luodaan yrityksiin. Myös kuntabrändäys tarvitsee hyvinvoivia yrityksiä. Wickströmin mielestä Hanko voisi järjestää yrittäjäyhdistyksen kanssa yhdessä elinvoimapalveluita ja yritykset ovat hyvä veturi viemään myös muutoksia eteenpäin yhdessä kaupungin kanssa. Hanko voisi myös muiden seudun kuntien kanssa lähteä yhdessä tavoittelemaan toimivaa pendelöintiä vuoteen 2030 mennessä.
Wickström osallistui myös Yritykset kunnan voimavarana -aiheiseen paneelikeskusteluun, jossa olivat mukana myös Joachim Lund (ViskoTeepak), Tommy Sarja (Sarja Invest), Tia Vakkuri (Tian Veranta), Petra Rehnström (ravintolat Stranden, Bryggan ja HSF Marine Cafe) sekä Toni Haapala (KPMG). Tilaisuuden juonsi kakkoshankolainen Ira Hammermann.
Teksti: Nana Hyry
Kuvat: Pauliina Rökman
